torstai 2. lokakuuta 2008

Balilla


Singaporesta suuntasimme lomalle Balille, josta siis tämän viikon maanantaina palasimme Kiinaan. Indonesia on paikka johon en ole oikeastaan koskaan halunnut. Emme kumpikaan ole, joten ihmeteltiin hieman itsekin mitä ihmettä me täällä oikein tehdään kun, odotimme maahantulotarkastusjonossa.

Ensinnäkin, jostain syystä Indonesiassa tapahtuu kaikkea pahaa: siellä on terroristeja, pommeja (Suharton perheen omistamissa hotelleissa olisi ollut ilmeisesti turvallisinta) ja sissejä, sekä maanjäristyksiä: kymmenestä maailmassa vuoden 1900 jälkeen tapahtuneesta suurimmasta maanjäristyksestä kolme on ravistanut juuri Indonesia saaria. Niin, ja tulvia. Niin, ja laivat uppoavat. Lentokoneet tippuvat, tai ainakin tärisevät niin että matkustajilta murtuu selkänikamia. Korruptio ilmeisesti kukoistaa, vaikka Indonesia onkin "enää" sijalla 126. Transparency Internationalin CPI-taulukossa. Paikallisen sanonnan mukaan jos sinulta varastetaan kana, ja menet raportoimaan sen poliisille, poliisi varastaa sinulta lehmän.


Ja ihan kuin noissa nyt ei olisi tarpeeksi, siellä Singaporen valtavassa kirjakaupassa näin kirjan joka kertoi Schapelle Corbysta, "syyttömästä" australialaisesta nuoresta naisesta joka istuu 25-vuoden kakkuaan Balilla. Jäi oikein todella vaivaamaan. Miten voi käydä noin. Viaton nuori ihminen menossa lomalle ja joku on laittanut hänen laukkuunsa huumeita, ja siinä sitä sitten on, loppuikänsä vankilassa jossain ties missä. Pahimmassa tapauksessa loppuikä on hyvinkin lyhyt, valtion päätöksellä. Kauheaa. Kamalaa. Kanssani tekemisissä olevat tietävät että vastustan suhteellisen tiukkapipoisesti kaikenlaisia päihteitä, alkaen Buranan liian tiheästä käytöstä, mutta varmaan se Balin tai Singaporen viranomaisia kiinnostaa, jos joku meidän laukkuihin jotain piilottaa... Niinpä käytiin ainakin hakemassa koodilukkoja jokaiseen laukkujen vetoketjuun.


Noh, asiaa hieman (inttärnätistä, you know) tutkittuani en ole enää ihan varma Ms. Corbyn syyttömyydestä, ainakin puolustus oli hatara ja monet neidin perheen jäsenet ovat olleet enemmän tai vähemmän tekemisissä lain pitkän kouran kanssa. Mutta kukapa näistä tietää.

Joidenkin lähteiden mukaan ravintoloiden yms. laskuissa esiintyvä 10 % palveluraha ei todellakaan mene työntekijöille, joille se lain mukaan kuuluisi, vaan talolle. Tyypillinen hotellityöntekijä tienaa kait jotain 35 euroa kuussa, joten he ehkä(!!) ansaitsisivat myös palvelurahansa, ihan joka pennin. Mutta silti, hotellin työntekijät hymyilevät kuin naantalin auringot. Joka päivä. Ja ainakin aidon näköisesti! Ja vaikka ihan rautaisia hospitality-ammattilaisia kaikki eivät olleet, tekivät he selvästi kuitenkin parhaansa, ja pääasiassa asiat sujuivat varsin mallikkaasti.

Kun hotellin auto kuljetti meitä kentältä hotelliin, taustalla soi rauhoittava, vedeltä kuulostava musiikki (ei kykene selittämään, oli siinä vokalistikin, mutta se oli jotenkin niin soljuvaa musiikkia, että tulee vesi mieleen) ja edessämme olevassa kuvaruudussa pyörivät kauniit maisemat sekä lauseet kuten "Every Moment Is Created Just For You" ja "We Will Color Your Days With The Local Flavor" alkoi jo hieman naurattaa. Miellyttävää ja rauhoittavaa, joskin täytyy olla aika itseriittoinen jotta voi ottaa siirappiset lauseet tosissaan. Aah, juuri minulle he valmistavat päivän jokaisen hetken. Aina upeasta auringonnoususta mahtavaa auringonlaskuun ;o)

Puolen vuoden Kiinassa asumisen jälkeen osaa myös arvostaa sitä, että ruoasta ei mennyt KERTAAKAAN vatsa sekaisin. Hotellissa kaikki toimi, huone oli vaatimattomasti sanoen kiva ja merinäköalalla, sää hyvä, ruoka mainota. Otettiin aika rennosti, oltiin vaan ja lojuttiin, kerrankin. Yleensä sellaiseen menee hermo jo heti alkuunsa, mutta nyt lueskelin viikossa kolme kirjaa, uin ja lojuin.

Balin maisemia:
Parvekkeen poreammeessa saattoi lillua katselemassa auringonlaskua





Uima-allas parveke-näkökulmasta ja iltavalaistuksessa:


Sain laukata rannalla, mikä oli aikas huippua!

(Vaikka suitset katkesivatkin...)



Aallot olivat välilla aika hurjat, vaikka sää oli koko ajan aurinkoinen ja hyvä!
(Kuvassa näyttää utuiselta, mutta se on harhaa.)

Minäitse, kahlaamassa aaltoihin


Ei kommentteja: