tiistai 28. lokakuuta 2008

Epäluottamuslause


Yllätyin positiivisesti China Eastern Airlinesin vempeleestä, jolla tänne Singaporeen Shanghaista porhalsimme. Kyseessä oli ainakin sisältäpäin kovinkin uudehkolta näyttävä Airbus 330-300. Kuulutuksetkin tulivat kiinan lisäksi ihan sujuvalla englannilla. Air Chinaan verrattuna alku oli siis lupaava. Ruoka nyt kiinalaisessa lentokoneessa tuskin voi olla HYVÄÄ, eikä kevyt sosa-solaa tietenkään löytynyt, mutta ainakaan ruoka ei haissut sellaiselta että alkaisi oksettaa (se oli muistaakseni Shanghai Airlines, varoitukseksi vain).

Ilmatie Shanghaista Singaporeen on kuitenkin kuoppia täynnä. En tiedä miksi, mutta näiden kolmen lennon (plus muutaman kuulopuheen) perusteella uskallan sanoa, että pomppuisuus ei ole harvinaista. Vähän väliä siis kuulutettiin että tässä on nyt turbulenssia, olkaatten niin kovin ystävällisiä ja pysykää paikoillanne istuinvyöt kiinnitettyinä. Vaan mitä vielä. Kiinalaiset ehkä ovat eläneet liian monta vuotta totalitaristisen käskyvallan alaisena, jotta nyt vapauden aikana tottelisivat, sillä tällaiset hienovaraiset vihjaukset ja kehotukset eivät todellakaan uppoa luisiin kiinalaiskalloihin. Koneessa rampataan ihan samaan malliin koko lennon ajan, ja täytyy sanoa että oli minun elämässäni tähän mennessä pomputtavin lento. Ehkä olen päässyt helpolla, mutta muutama lentomaili on kuitenkin jo takana...

Silloinkin kun suostuivat istumaan aloillaan, kiinalainen luonto ei ilmeisesti kärsinyt sitoa itseään turvavyön kuristavaan otteeseen, ainakin käytävän puoleisilla penkeillä vyöt roikkuivat istuinten reunalta. Tästä sattaa myös löytyä selitys sille, miksi olen lukenut muutamankin lehtiotsikon jossa kerrotaan juuri kiinalaisten lentoyhtiöiden lennoilla ihmisten murtaneen turbulenssin vuoksi niskojaanja selkärankojaan. By all means kunhan ette minun niskaani rojahda.
Sanomattakin lienee selvää, että hyvä kun olivat kaikki pyörät osuneet maahan, kun ensimmäiset kiinalaiset nousivat seisomaan ja alkoivat ottaa laukkujaan "ylipäänlokerosta". Lentoemäntien vienojen kiljahtelujen jälkeen suostuivat istumaan vielä hetkeksi.

Mutta tuohon alkuun vielä palatakseni: kone vaikutti uudehkolta, mutta sen verran rasistinen olen, että kiinalaisella lentoyhtiöllä lentäminen ei missään nimessä ole vapaaehtoista. Jos kohta tuurista on tässä lentämislajissa paljon kiinni, tuuriin ei voi vaikuttaa, muihin asioihin ehkä voi.
Kun on ehtinyt nähdä kuinka epäpäteviä ihmisiä Kiinassa on töissä ainakin tietyillä aloilla, ja vähintäänkin lukea lehdestä (joka päivä) kuinka ihan joka välistä yritetään pihistää omaan pussiin, varastetaan vaikka uudet varaosat ja laitetaan vanhat tilalle, tai yksinkertaisesti ei tajuta mihin kaikkeen omat tekemiset vaikuttavat (mikä ei ole ihan kiinalaisille yksinoikeudella annettu ominaisuus, eiköhän sitä ole liikkeellä silloin tällöin meissä kaikissa.) en yksinkertaisesti luota kiinalaiseen työn jälkeen.
Perämies tai kapteeni kävi muutaman kerran matkan aikana kävelyllä matkustamossa jutellen iloisesti hymyillen ihmisten kanssa. En tiedä oliko tällä tarkoitus luoda sitä luottamusta jahyvää imagoa? Ehkä kiinalaisille.
En luota siihen että taksikuski pysyy hereillä yrittäessään saada Santana-investointinsatakaisinmaksuaikaa lyhennettyä tekemällä 12 tunnin ajoja pysähtymättä muuta kuin luonnon pakottamana, enkä mitenkään, en mitenkään pysty levollisin mielin ajattelemaan kiinalaista lentomekaanikkoa. Sorry. No can do.

Ei kommentteja: