Singapura

Yleisen kehumisen lisäksi täytyy mennä hieman reissun yksityiskohtiinkin :o) Olin siis työreissulla, eli huvittelukäyttöön jäi muutama lyhyt ilta sekä viikonloppu ja vapaa maanantai.

Yhden illan käytimme käymällä Singapore Flyerissä, maailman korkeimmassa maailmanpyörässä (165 metriä, jollen väärin muista.) Kävi niin hyvin, että olimme siellä juuri sopivasti auringonlaskun aikaan. Vaikka ilma oli hieman pilvinen eikä auringonlasku siksi kovin komeasti näkyvissä, näimme ylös noustessamme kaupungin vielä valoisan aikana, ylhäällä ollessamme hämärä laskeutui, ja alastullessamme sai jo hienoja kuvia Singaporen valoista. Suosittelen. Ottivat noin kymmenen henkeä jokaiseen koppiin, mikä oli ihan sopivasti. Jossain esitteessä ilmoitettiin että maksimikapasiteetti on jotain kolmenkymmenen luokkaa, joten en tiedä onkok ruuhka-aikana hieman ahtaammat oltavat.

Kävimme myös Pan Pacific hotellin intialaisessa syömässä. Kävimme samassa paikassa myös kolme vuotta sitten, jolloin en ollut vielä niin vannoutunut intialaisen ruoan ystävä kuin nykyisin. Tai saattaapi olla, että tuolloin 2005 juuri tästä Rang Mahal -ravintolasta lähtiessämme olin jo astetta lähempänä aitoa faniutta. Palvelu on todella hyvää, ja ruoka aivan loistavaa. Hassua on, että alkuruoat maksavat saman verran kuin pääruoat.

Ravintola on sisustettu tyylikkäästi, mutta teemaan sopivasti. Modernisti, mutta intialaisuus silti näkyen. Sisälle astellaan polkua vesielementin vieressä, kynttilöiden palaessa. Ihanat mausteiset tuoksut tulvivat nenään pöytään astellessa ja malttaa tuskin odottaa että pääsee listan kimppuun. Pienenä miinuksena täytyyy sanoa, että liha-pääruokien lista on hieman suppea. Niin monien Intialaisten tapaan keittiö on lasiseinän takana. Kaiken kaikkiaan viimeistelty kokonaisuus, eikä ihan rutiköyhänä tarvitse lähteä (muistaakseni kolme pääruokaa, kaksi leipää, riisi, kivennäisvedet ja lasilliset viiniä kahdelle noin alle 75 euroa.) Kyse on kuitenkin ns. fine dining paikasta, joka on tarjonnut Singaporelaisille herkkuja jo vuodesta 1971. Suosittelen. Ja kun menette, tilatkaa myös sinihomejuusto-sipuli-kulcha (leipä).

Shanghaissa myynnissä oleva englannin kielinen kirjallisuus on säälittävän vähäistä. Kirjojen maahantuominen Kiinaan on ilmeisesti vaikeaa ja kallista. Viereisen ostoskeskuksen isossa kirjakaupassa on kaksi pientä hyllyä englanninkielistä materiaalia, ja siihen kuuluvat niin kaupunkioppaat, runo-, ja keittokirjat, sekä viihteellinen kirjallisuus. Niinpä Singaporen Kunikania oli kuin kirjakauppojen taivas: valtava kauppa, josta erikoisalojen kirjojakin tuntui löytyvän hyllykaupalla. Sisustuskirjoja oli ehkä kymmen metriä leveä hyllykkö. Runsauden pula, sekä lentolippujen sallima ainoastaan 20 kilon package allowance olivat suurimmat huolet. Mutta kuukauden päästä uudestaan Singaporeen, ja silloin voi hankkia lisää lukemista.

Kävimme myös katsomassa Pink Dolphineja Sentosan saarella. Noh. Esitys kesti 15 minuuttia, oli vaisu ja jätti hieman huonon mauan suuhun. Delfiinien elinolojen virikkeellisyys jäi hieman vaivaamaan mieltä, ja se, mitä olin taas omilla pikku pennosillani mennyt tukemaan... Ennen esityksen alkua teki mieli käydä vieraiden ihmisten juttusille: lapset heittelivät ensin riikinkukkoja, sitten delfiinejä hiekalla ja juoksivat perässä. Ensireaktiona kiukku mokomia huonosti käyttäytyviä mukuloita kohtaan, mutta heti järjen seuratessa perässä enemmänkin kiukkua vanhempia kohtaan. Kuka **** opettaa lapselleen että on ihan ok heitellä eläimiä hiekalla ja jahdata paniikissa juoksevaa riikinkukkoa?

Singaporessa on paljon kivoja ruokapaikkoja: kaikista ostoskeskuksista (ja niitähän on täällä ihan vain muutama... tusina) löytää ns. arkisempia, mutta ihan toimivia ruokapaikkoja. Ensimmäisen hotellin vieressä oli Chijmes-niminen alue jolla oli useita (ehkä lähemmäs parisenkymmentä) eri tyylistä ravintolaa suhtellisen tunnelmallisessa vanhojen(??) muurien rajaamalla sisäpihalla. Pihalla on myös yli sata vuotta vanha kirkko. Lukumäärin (abundant) ruokapaikkoja (sekä baareja) on myös Singapore-joen vieressä Clarke Quay:n alueella, sekä astetta Kanarian turisti-mallisempi alue on Boat Quay, kapeampi kaistale myös Singapore-joen rannalla, jonka läpi kävellessä joka ainoalla ovella joku yrittää kalastaa viattomia matkalaisia sisälle (tai teknisesti ottaen puolet ravintoloista on ulkona).

Last, but not least: Come experience the historical event: the first Formula 1 (TM) Night race! No mehän menimme. Kisan lopputuloksen tietävät kaikki joita se kiinnostaa, joten ei siitä sen enempää, mutta kieltämättä miljoonapalkkaisten formulakuskiemme suoriutumiselle oli hieman korkeampia toiveita, sen kerran kun niitä itse vaivautuu paikanpäälle katsomaan ;o) No, sattuuhan sitä.

Singaporen GP oli monessa suhteessa meidän kannaltamme (ja muutaman muun turistinplantun) optimaalinen kisa: keskellä kaupunkia, joten tauoilla ja odottaessa saattoi käydä ympäröivissä kauppakeskuksissa tai muuten vain pyöriä kaupungilla, kävelymatka hotelliin, oheistapahtumia ja esiintyjiä vaikka ja kuinka, ja itse kisatapahtuman ilta-aikaan, eli päivisin ehti tehdä muutakin, eikä kärventynyt katsomossa (aurinko nimittäin porotti melkoisen kuumasti päivisin: hiki kohosi pisaroiksi käsivarsille ja puroiksi paidan alle).

Itse autoista lähti uskomattoman kova meteli, niin että sisuskalut hyppivät. Välillä tuntui että tuli jopa hieman huono-olo kun seurasi viivana kiitäviä autoja ja koko ajan vatsa tärisi moottorien jylinässä. Tarjoilut olivat hyvät, ja hintaan kuuluvaa shampanjaa tuli muutama lasillinen nautittua, puhumattakaan pienistä suupala-jälkiruoista (ja ruoista). Hauskaa oli myös seurata kaikenkarvaista joukkoa vannoutuneista formulaturisteista niihin, jotka eivät oikein edes tiedä mistä lajissa on kyse, mutta ovat saaneet liput jostain, tai ovat tulleet kun tapahtuma on kotikaupungissa. Sitten oli niitä, jotka olisivat voineet jättää tulematta, kuten varsinaisen kisan aikana samalla penkkirivillä istuneet amerikkalaiset nuoret miehet, joita meidän ja heidän välissä istunut australialainen herrasmies kuvaili "those darn drunk yanks". Toinen oli pukeutunut McLarenin paitaan, naisten toppiin, ja pyyhki Ferrarin lippuun takamustaan... Kerron jos tuo toinen puoliskoni lupauksensa mukaan lisää videon YouTubeen...